Kado Natal Opozisaun ba Povu TL Mak Kontra OR

Opozisaun iha Parlamentu Nasional, trava ona Orsamentu Retifikativu (OR) ne’ebé VII Governu aprezenta ho razaun atu bele selu tusan no responde ba situasaun emergensia ne’ebé Estadu infrenta ho rekrusu kontra adminisaun Presidenti Parlamentu Nasional nian ba OR.

Maske reprezentante governu , kompostu husi Ministru Kordenador e Ministru Saudé  Rui Maria de Araujo no Ministru Planu e Finansas  Rui Gomes , Ministru Presidenti Konselhu Ministru  Adriano Nacimento, espliaka razaun teknikamente, ekonomikamente no politikamente  iha Parlamentu Nasional maibé deputadu opozisaun kompostu husi CNRT, PLP no KHUNTO uza sira nia maioria 35 Deputadu taka tilun lakohi rona hodi vota sunba ba OR iha loron 19 dezenbru 2017, tenpu ne’ebé  sarani no Povu TL atu tama ona  selebra loron Natal no tinan foun 2018.

Ida ne’emak prezente Natal no tinan foun ne’ebé mak opozisaun sira fó ba povu Timor Leste liu husi sira nia desizaun politika ho trava OR.

Maibé mai ita hare, saida mak akontese durante Governasaun Governasaun CNRT lideradu husi lider rezistensia Kayralla Xanana Gusmão durante tinan 10 nia laran fó ameasa bo’ot ba fundu petrolifeiru.
Tuir  pareser  Komisaun Konsultivu Fundu Petrolifeiru (KKFP) iha Parlamentu Nasionál hatudu katak, hahu husi tinan 2007 to’o 2017, Governu CNRT hasai ona osan minarai hamutuk billaun $8.985 hodi aloka iha Orsamentu Geral Estadu (OJE) kada tinan para halo dezenvolvimentu nasional.

Pareser KKFP hatudu katak, iha Orsamentu Geral Estadu 2017 Governu hasai osan billaun $1.386.8 , foti liu Rendementu Sustentavél  Estimativa (RSE) milliaun $596.8.

Maibé tanba tusan ne’ebé CNRT nia governasaun husik hela , Governu se deit mak mai nudar Estadu iha responsablidade atu selu atu foti ohin ou aban osan husi fundu petrolifeiru hanesan deit tanba tusan halo tiha ona (tutup lubang gali lubang).

Ho sentidu Estadu no responsablidade VII Governu tenki husu milloens $223 iha proposta orsamentu retifikativu 2017 nune’e  osan foti husi RSE sae milloens  $819.8.

Ida ne’e fó implikasaun ba RSE  maibé hanesan hau hatete, governu se deit mak mai tenki selu, no atu selu tenki foti osan husi fundu petrolifeiru.

Tusan ‘Deve’ sai ona lisan ka kustumi governasaun CNRT nian hahu husi tinan 2013, ne’ebé komesa konstrui tusan liu husi projetiu emergensia sira, projeitu balun laos emergensia maibé sira koko halo sai emergensia nune’e  Estadu bele selu, maske kualidade projeitu hirak ne’e nia kualidade mukit tebes, a’at liu projeitu balun hela naran deit tanba naran projeitu tama iha lista pagamentu maibé ita observa iha terenu projeitu sira ne’e laiha.

Hahalok governasaun CNRT nian ne’e, husik hela tusan ba RDTL nune’e Governu ne’ebé deit mak mai tenki simu risku no todan ne’e.

Ezenplu tusan ne’ebé husi 2013 to’o agora seidauk selu mak hanesan: Projeitu emergensia 2013 pakote A-retensaun ba 2013 , hamutuk projeitu 75 ho valor osan milloens $23, orsamentu alokasaun original milloens $17,642,000,00 husik hela tusan milloens $5,904536.45.

Projeitu emergensia 2013 Pakote B, hamutuk projeitu 38 ho valor osan milloens $13,339,090,88. Orsamentu alokasaun original milloens $11,739,00.00, husik hela tusan milloens 1.600,090,93.
Tusan mos mai husi projeitu pakote C, total projeitu hamutuk 94 total kontratatu milloens $ 173,165,109.88 alokasaun original milloens $31,288,000.00 husik hela tusan milloens $141,877,109.00.

Tusan mos mai husi projeitu eletrifikasaun nasional pakote A, hamutuk projeitu 162 total kontratu milloens $408,396,196.26, orsamentu inisial milloens $16,300,000.00 husik hela tusan $393,096,196.26.

Tusan mos mai husi programa elitrifikasaun nasional pakote B, total projeitu  hamutuk 142 ho valor kontratu hamutuk $81,611,233.24 orsamentu original $12,901,131.92 husi hela tusan $68,710,101.32.
Husi dadus sira iha leten, Governasaun CNRT husi hela tusan hamutuk $610,188,034.84.
Entertantu iha molok tama loron eleisaun governu anterior aprova tan projeitu 142 ho valor kontrantu hamutuk milloens $345,671,244.61 liu husi fó (ajudikasaun) direita.

Desizaun ne’e kontra lei fundus infrastrutura , lei gestaun finanseiru no lei orsamentu tanba iha Orsamentu  Geral Estadu 2017 Governu aloka osan hamutuk$325 milloens, maibe governu aprova projeitu sae to’o $345,671,244.61, ida ne’e seidauk konta ho projeitu sira ne’ebé aprova depois de eleisaun!

Desizaun sira ne’ebe desrespeitu ba lei ikus mai husik hela tusan no fo ameasa ba futuru Timor Leste.
Iha Ministeriu Saude , Governasaun CNRT husik hela tusan iha óspital internasional ho valor milloens $6 Millloens. Divida quick realise ho valor osan millaun $ 5.8.

 TT nia tusan milloens $8 maibé iha proposta OR Governu aloka osan milloens $2.
Tusan iha Ministeriu Administrasaun Estatal osan rihun $330 hodi selu tusan eleisaun suku 2016. Tusan iha UNTL homutuk ho osan millaun $1.5 hodi selu tusan 2015.

Tusan iha Ministeriu Edukasaun millaun $6,8 hodi selu salariu retroativu ba profesores sira inklui salariu desimu terseiru meses.



Komentar

Postingan populer dari blog ini

PROGRAMAS GOVERNU REFLETA HO POVU NIA NESESIDADE , LAIHA RAZAUN KONTRA

Kalbuady Koko ‘Subar’ husi Justisa ho Imunidade

KAK Investiga Osan biliaun $1 Lakon iha Governasaun CNRT